Mikä on taidemuseoiden eettinen vastuu teoshankinnoissa?

Miksi eri valtioilla on erilaiset edellytykset sopeutua ilmastonmuutokseen?

Miksi työn prekarisaatio voi johtaa naisen aseman kurjistumiseen?

Millaisia kolonialistisia piirteitä liittyy ympäristöongelmien ratkaisuun kehitettyihin teknologioihin?

Mikä Hybris on?

Hybris on verkossa ilmestyvä tiedelehti, joka tarjoaa matalan kynnyksen julkaisufoorumin perustutkinto- ja jatko-opiskelijoille – tai kenelle vain, jolla on halua saada kiinnostava tieteellinen tekstinsä julki.

Yliopistoilla kirjoitetaan paljon loistavia tekstejä, jotka eivät kuitenkaan tavoita laajaa lukijakuntaa, koska ne eivät ole missään esillä. Hybriksen tavoitteena on tuoda tuoreet ja kiinnostavat ajatukset luettaviksi ja keskusteltaviksi. Ajattelu on vaikuttavaa vain, jos se jaetaan muiden kanssa.

Hybris haluaa olla helposti lähestyttävä niin kirjoittajille kuin lukijoillekin. Tekstit täyttävät akateemisen kirjoittamisen standardit, mutta niihin on helppo tarttua myös ilman aiempia taustatietoja. Me uskomme, että tieteellinen teksti voi olla myös hauska, viihdyttävä tai jopa provosoiva ilman, että sen uskottavuus kärsii.

Hybris on ilmestynyt painettuna loppuvuodesta 2008 lähtien, ja syksyn 2010 numero oli ensimmäinen, jonka ainoa julkaisufoorumi on verkossa. Ensimmäiset numerot keskittyivät historia-alan artikkeleihin ja niitä kustansi Tampereen yliopiston historian opiskelijoiden ainejärjestö Patina, joka edelleen jatkaa Hybriksen tukemista. Hybriksen perustivat Reetta Eiranen ja Tiina Heikkilä, alkuvuodesta 2010 toimituskuntaan liittyivät Anna Ulvinen, Susanna Lindgren sekä Jari Järvenpää. Edellä mainitut ovat sittemmin siirtyneet toimituskunnan jäsenistä Hybriksen alumneiksi. Nykyiseen toimituskuntaan kuuluvat Matleena Sopanen, Emmi Liulia, Teemu Siltanen, Jukka Sappinen, Josefina Sipinen, Jussi Lahtinen, Raigo Megerild, Juha Viinikainen ja Emilia Kangasluoma. Hybriksen verkkovastaavana toimii Heikki Nurminen. Toimituskunnan jäseniä yhdistävät opinnot Tampereen yliopistossa. Lehden linja on laajentunut alkuvaiheen jälkeen humanistis-yhteiskuntatieteelliseksi. Artikkeleita otetaan kuitenkin vastaan kaikkien alojen edustajilta. Kyse ei ole siitä mistä kirjoittaa, vaan miten.